Feminismi kukoistaa kuntavaaleissa

Feministisen puolueen ilmestyttyä poliittisiin kuvioihin myös monet suuret puolueet ovat nostaneet tapetille feministisiä teemoja. Enää feminismi ei ole kirosana, vaan ihmiset uskaltavat identifioitua feministeiksi. Tämä näkyy myös kuntavaaleissa.

Anni Saastamoinen

Edellisten eduskuntavaalien aikaan Naisasialiitto Unioni järjesti Feministiset vaalit -tempauksen, jossa ehdokas saattoi ilmoittaa ajavansa feministisiä teemoja. Sadat ehdokkaat lähtivät mukaan. Vaalien jälkeen eduskuntaan perustettiin feministinen työryhmä.

Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen maailma on muuttunut, mutta feminismi ei katoa tapetilta, pikemminkin päinvastoin.

”Jos jostain voi nykymaailmassa olla iloinen, on se feminismin nousu. Surullista tosin on, että feminismin nousu näkyy vastareaktiona rasismin ja uuskonservatismin nousuun”, pohtii Naisasialiitto Unionin tuore puheenjohtaja Nina Järviö.

Viime vuosien leikkauspolitiikka on höylännyt budjettia erityisesti naisvaltaisilta aloilta. Esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden peruuttaminen koskettaa etusijassa naisia.

“Jokaisessa kunnassa tulisi käydä keskusteluja subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisesta ja toivottavasti päätyä siihen, että lapsella on siihen oikeus”, Järviö sanoo.

Yhdenvertaisuutta soteen

Sote-uudistukset nousevat monien puolueiden kuntavaalikärjeksi, vaikka sote-palvelut siirtyvät maakunnille valtuustokauden puolivälissä. Myös sote-uudistukset koskettavat naisvaltaisia aloja ja sitä, miten erilaiset julkiset palvelut arvotetaan.

”Sote-uudistuksessa on kyse äärimmäisen tärkeistä sukupuolten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvästä asioista. Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusnäkökulma on toistaiseksi sivuutettu sote-keskustelussa. Näkisin mielelläni lisää keskustelua sote-uudistuksen vaikutuksista naisvaltaisen sote-alan työntekijöihin, hoivatyön tekemisen tapaan, julkisten palveluiden arvoon ja uudistuksessa marginaaliin jääneiden sosiaalipalveluiden kohtaloon”, sanoo Tasa-arvovaje-hankkeessa mukana ollut tutkijatohtori Anna Elomäki.

Järviön mukaan hoiva-aloihin satsaamista ei edelleenkään nähdä sijoituksena, vaan miinusmerkkinä. Elomäki näkee kuntavaaleissa mahdollisuuksia haastaa hoivan pelkkänä kustannuksena näkevää ajattelutapaa.

”Uusi feministinen teema näissä vaaleissa on maksuton varhaiskasvatus. Keskustelun maksuttomasta varhaiskasvatuksesta voi nähdä tärkeänä muutoksena talouskeskustelussa: aletaan ymmärtää, etteivät julkiset palvelut ole pelkkiä kulueriä vaan investointeja, jotka lisäävät tasa-arvoa ja hyvinvointia ja joilla on myös positiivia vaikutuksia talouteen. Toivoisin, että vastaavaa keskustelua nähtäisiin myös vanhustenhoivan suhteen, jonka taloudelliset hyödyt on vaikeampi nähdä.”

”Feministisestä näkökulmasta nämä vaalit ovat siis mahdollisuus haastaa sukupuolten tasa-arvoa taaksepäin vievä ja eriarvoisuutta lisäävä leikkauspolitiikka ja tuoda esiin leikkausten konkreettisia vaikutuksia ihmisten arkeen”, Elomäki jatkaa.

Feminististä varhaiskasvatusta ja antirasismia

Sote-uudistuksien myötä kunnille tulevat jäämään varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta huolehtiminen. Järviön mukaan kuntien suurena haasteena tulee olemaan hiljattain voimaan tulleen sukupuolisensitiivisen varhaiskasvatusvelvoitteen toteuttaminen. Velvoitteen voimaantulon myötä koulun ja varhaiskasvatuksen on oltava kunnissa sukupuolitietoista ja tasa-arvoista.

Kuntien tulee huolehtia siitä, että aiheeseen liittyvää koulutusta olisi tarjolla kaikille varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville, mutta aiheeseen liittyvää koulutusta on saatavilla vähänlaisesti.

”Kunnissa tulee käydä keskustelua siitä, miten varhaiskasvatuksen muutoksia lähdetään toteuttamaan, ettei yksittäisten päiväkotien tai koulujen tarvitse yksin pähkäillä näiden asioiden kanssa. Naisasialiitto Unionin kannalta sukupuolisensitiivinen varhaiskasvatus on ollut kärkiteemoja viimeiset vuodet ja olemme kouluttaneet tuhat varhaiskasvattajaa kehittämään omien päiväkotiensa tasa-arvotilanteita ja jakamaan tarvittavaa opastusta uusien velvoitteiden tiimoilta.”

Pinnalla pysyvä maahanmuuttokeskustelu nostaa kuntavaalitasolla teemaksi myös intersektionaalisen feminismin, sillä sukupuolten eriarvoisuus ei ole ainoaa eriarvoisuutta. Järviön mukaan antirasistinen työ on tärkeä feministinen teema – myös kuntavaalitasolla.

”Toivoisin, että kunnissa pohdittaisiin myös antirasistisen työn tärkeyttä ja sitä, kuinka rasismiin voidaan kuntatasolla puuttua. Lisäksi tämä työ liittyy myös maahanmuuttajien, etenkin lasten yhteiskuntaan integrointiin.”

Eduskuntavaaleista 2015 on tultu poliittisesti pitkä matka kevään 2017 kuntavaaleihin. Järviön ja Elomäen sanojen perusteella feminismille kuntapolitiikassa on tarvetta ja tilaus.