Libero

liberolehti

Happamia, sanoi kettu Keravan marjamiehestä

”Kapinamarjastajia” edustava lakimiesyrittäjä Ville Hoikkala on uskovainen demari, joka muistelee lämmöllä Lahden doping-skandaalia.

teksti ja kuvat Emilia Kukkala

“Mitä te vielä musta haluatte”, Ville Hoikkala vastaa puhelimeen huvittuneisuutta äänessään, kun pyydän haastattelua. Sovimme sen Keravalle, jossa Hoikkala perheineen asuu ja pitää toimistoaan.

Hän on työskennellyt lakimiehenä yhdeksän vuotta. Nyt hän ajaa thaimaalaisten marjanpoimijoiden asiaa marjayritys Ber-Exiä ja sen johtajaa Kari Jansaa vastaan.

Marjajuttu on Hoikkalalle työkeikka muiden joukossa, vaikka siihen liittyvä julkisuus on ollut hänen urallaan harvinaista, joskaan ei poikkeuksellista. Keikat ovat laskettavissa yhden käden sormilla.

Hoikkalan mukaan erityisesti tapauksissa, joissa asianomistajat eivät usein hyvästä syystä paljoa puhu, jutut henkilöityvät helposti lakimiehiin.

”Tunteita herättävissä tapauksissa niin usein käy. Se vain kuuluu tähän ammattiin.”

Yrittäjän ääntä painottaneesta uutisoinnista Hoikkala on varovainen sanomaan mitään. Paitsi että se on Jansan runsaasta kuulemisesta huolimatta – tai itse asiassa juuri siksi – toiminut hänen mielestään poimijoiden pussiin.

”Pitäisi olla varovainen aina, kun kuunnellaan oikeusprosessin osapuolia”, tyytyy Hoikkala toteamaan diplomaattisesti.

”Perusluottamus systeemiin on mennyt”

Miten Hoikkala sitten päätyi lakimieheksi?

”Lukion jälkeen piti mennä jonnekin. Olin muuten kiinnostunut myös toimittajan urasta, mutta ajattelin, että oikeustieteellisestä aukeaa enemmän mahdollisuuksia.”

Silloin Hoikkala asui vielä Lahdessa. Seurakuntansa vapaaehtoisessa maahanmuuttajatyössä hän oli huomannut hahmottavansa helposti monimutkaistenkin tilanteiden problematiikkaa. Samanlainen kokemus jäi silloisella työpaikalla meneillään olleesta oikeusjutusta.

Hoikkala lähti opiskelemaan Rovaniemelle ja tuli sieltä lakimiehenä, jona hän on työskennellyt vuodesta 2004. Kovin koulu oli viiden vuoden Ruanda-oikeudenkäynti. Prosessi ei voinut olla vaikuttamatta myös omaan maailmankatsomukseen.

”Sellainen perusluottamus systeemiin on mennyt. En silti tunnustaudu anarkistiksi, olenhan demari.”

Ruanda-oikeudenkäynnin jälkeen asiakaskunnassa on näkynyt Hoikkalan sanoin ”astetta porvarillisempaa” väkeä ja yritysasiakkaita. Tyypillistä asiakastaan Hoikkala ei osaa määritellä. Paljon on naisasiakkaita, perheväkivaltatapauksia ja huoltajuuskiistoja.

”Mutta hoidan juttuja ihan laidasta laitaan”, Hoikkala sanoo ja osoittaa hyllyä täynnä värikkäitä mappeja. ”Tuossa ovat kaikki tapaukset tällä hetkellä.” Siihen mahtuu muutakin kuin marjanpoimintaa.

Valtaosa asiakkaista, ”95 prosenttia”, tulee puskaradion kautta. ”Pitkään oli eräs itähelsinkiläinen rikollisporukka, jonka asioita hoidin. Paljon on myös ulkomaalaisia asiakkaita, koska olen hyvä kielissä.” Monet kaipaavat apua turvapaikanhakuprosessissa tai saadessaan kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseen.

Aktivistien pitäisi armahtaa itsensä

Helluntaiseurakuntaan kuuluva Hoikkala kuului 2000-luvun alkupuolella myös kristillisdemokraatteihin. Puolue sai jäädä muun muassa PäiviRäsäsen puheenjohtajuuden myötä. ”Ennen Räsäsen kautta se oli hyvin erilainen puolue, innovatiivisempi ja liberaalimpi.”

Demari Hoikkalasta tuli 2011 hänen elettyään ensin pitkään henkilökohtaista kriisiä KD:n kanssa. Nyt hän on Keravan kaupunginvaltuutettu. Mutta miten kristillidemokraatista tuli sosiaalidemokraatti?

”Tykkään SDP:n tavasta tehdä asioita, eikä tämä ole mikään piikki vasemmistolle.”

Yrittäjänä Hoikkala näki SDP:ssa potentiaalia myös yrittäjien asioiden ajamiseen. ”Vasemmistolaisuus ja yrittäjyys eivät sulje toisiaan mitenkään pois. Yrittäjällekin hyvinvointiyhteiskunta on paras turva.”

Pyydän Hoikkalaa kuvailemaan puoluettaan kolmella sanalla. ”Ihmisarvo, kohtuullisuus, aloitteellisuus”, hän pudottelee. Uskonsa Hoikkala ei koe olevan mitenkään ristiriidassa politiikassa ajamiensa arvojen kanssa.

”Jokaisella on omat arvonsa, joiden pohjalta tehdä politiikkaa. Minulla ne ovat kristilliset arvot. Uskon vaikutus politiikkaan näkyy parhaiten ihmiskäsityksessäni.”

Se koskee myös politiikan tekijöitä. Hoikkalan mukaan monet politiikassa toimivat ovat liian ankaria itseään kohtaan.

”Olen yrittänyt monia aktivisteja neuvoa armahtamaan myös itsensä. Politiikassa pitäisi toisten vähän katsoa perään, etteivät varsinkaan nuoret ihmiset vedä itseään piippuun.”

Villen vilkku ja vapautuvat vangit

Lakimiehen verbaalisista kyvyistä on hyötyä myös politiikassa.

”Kykenen nostamaan asioita keskustelunaiheiksi ja sitä kautta saamaan aikaankin jotain, kun tarpeeksi kauan jankkaan. Pitää puhua niin, että myös ihminen, jonka arvot ovat toiset, voi kannattaa sanomaasi.”

Yksittäisistä ajamistaan parannuksista hän nostaa yleishyödyllisen yhdistyksen kiinteistöveron alentamisen, vaaralliseen risteykseen saadun vilkkuvalon – jonka kokoomus nimesi Villen vilkuksi – sekä vapautuvien vankien aseman parantamisen asuntojonoissa.

Hoikkala kuuluu myös SDP:n oikeudellispoliittiseen työryhmään, jossa hän toivoo voivansa kehittää perheoikeudellisia asioita.

”Huoltajuuskiistoissa prosessien keventäminen on yksi tällainen, ettei joka asiasta tarvitse mennä oikeuteen.”

Hoikkalalle tärkeää on, ettei uskota kohtaloon, vaan että ihmiset näkevät mahdollisuutensa vaikuttaa omiin ja toisten asioihin. Lakimiehenä jälkimmäinen tulee jo työn puolesta.

Esitän kysymyksen, onko hänestä armo vai oikeudenmukaisuus tärkeämpää. Hoikkala ei suostu laittamaan kumpaakaan toisen edelle.

”Kristillisessä etiikassa sekä armolla että oikeudenmukaisuudella on sijansa. Kristus on täynnä armoa ja totuutta…. Vai miten se meni.”

Suomen Chicagosta Suomen Keravalle

Keravalla Hoikkalalla on kaikki. Työ, perhe ja politiikka. Vapaa-ajan ongelmia ei juuri ole, siitä pitää huolen muun muassa keväällä syntynyt pieni Rosa.

”Kalenteri on silti ihan hyvin hallussa. En kyllä tiedä, onko Sirkku (vaimo) samaa mieltä.”

Edellisestä liitosta Hoikkalalla on myös 9-vuotias Otto, joka asuu äitinsä luona. Keravassa Hoikkalan mukaan hyvää on halpa asuminen ja yhteydet.

”Asemanseutu. On täällä sellaista yhteisöllisyyttä myös, tämä on helposti lähestyttävä paikka.”

Kaupungista löytyvät myös kaikki lapsiperheen tarvitsemat peruspalvelut. ”Kaupungin karhea imago ei paljoa kiinnostanut, kun elin 90-luvun laman Lahdessa. Vanhemmillani tosin kävi hyvin, he säilyttivät työnsä. Olen siten ollut vähän hopealusikka suussa. Koen, että se velvoittaa.”

Jos Keravassa parasta ovat pois vievät raiteet, mikä on parasta synnyinkaupunki Lahdessa? Vastaus tulee kuin pyssyn suusta.

”Vuoden 2001 doping-skandaali. Se avasi ihmisten silmiä ja laittoi olemaan uskomatta kaikkea.”

Lahtelaisuuden piikkiin hän pistää myös kyvyn nauraa itselleen.

Saan illalla vielä tekstiviestin: ”Armoa ja totuutta löytyy Raamatusta Johanneksen evankeliumi 1:14.”

Ville tieteellisen eksaktissa assosiaatiotestissä:

laki – kompromissi
lakikirja – tuote
oikeisto – tapa ajatella
oikeudenmukaisuus – ihanne
oikeus – tavoite
usko – turvallisuus
vasemmisto – toinen tapa ajatella

MUOKKAUKSIA 10.10.: kirjoitusvirheitä korjattu, asianajaja muutettu lakimieheksi, synnyinkaupunki poistettu Lahden yhteydestä, lisätty sana “oleskelulupahakemukseen”.